”Traktori tuli taloon”

Kuten kirjoitin aiemmin mökille ei ole pääsyä autolla lumitilanteen vuoksi. Tämä aiheuttaa viivästystä kaikkeen mitä mökillä on tarpeen tehdä. Seuraava selkeä homma olisi lattian hionta ja uudelleen käsittely, enkä tosiaan aio niitä koneita viedä muulla kuin peräkärryllä!

Mökin tontti on lähes kokonaan hoitamatonta metsää ja se on myös yksi tulevista tehtävistä korjata. Rantaan mennään harjun yli melkoisen alamäen kautta. Kaikki tämä laskettuna yhteen sain päässäni aikaan ajatuksen. Mökille tarvitaan mönkijä.

Puita riittää raivattavaksi rantaan mennessä!

Tutkin vaihtoehtoja ja kokemuksia netistä valtavasti. Aluksi olin sitä mieltä, että hankkisin käytetyn maastoliikennemönkijän. Tähän minulle suositeltiin Yamahaa. Yksi sopiva löytyikin ja kaupat olivat lähellä syntyä. Ne kariutuivat ainoastaan myyjän passiivisuuteen. Seuraavaksi tutustuin traktorimönkijöihin. Vajaa kaksi vuotta sitten traktorimönkijöihin on saanut suuremman, 60km/h, liikennenopeuden. Sellainen lisäisi laitteen käytettävyyttä tavaran kuljetukseen, lumitöihin, viihteeseen ja vaikka kaupassa käyntiin. Tämä tuntuu järkevältä! Nopeammin kulkevien mönkijöiden rajoitin on myös sellainen, että koko voimakartta on käytettävissä, vain nopeus on rajoitettu. Se sulkee mielestäni pois vanhemmat 40km/h koneet. Käytettyjen koneiden valikoima on melkoisen vaatimaton, tarjolla on vain loppuun ajettuja, lähes uuden hintaisia. No, uusia katsomaan siis. Iskin silmäni Polariksen traktoriin, jossa oli kova kampanja. Olin hyvin innoissani tuosta ja ostohousut tiukasti jalassa. Syy jonka vuoksi sellainen jäi hankkimatta, tulee esille varmasti myöhemmin.

Sitten se tapahtui viime lauantaina, löysin meille sopivan koneen! Kävin ihan ohikulkumatkalla Saimaan Konepisteessä ja siellä sain erinomaisen hyvää palvelua. Myyjä Totti teki hyvän tarvekartoituksen ja osasi argumentoida Can-Amin hyödyistä käyttötarkoituksiini. Hän teki hyvä tarjouksen tarvittavien lisävarusteiden kanssa ja sovimme jatkosta. Halusin testata toimiiko hän aktiivisesti suuntaani ja kerroin, että hän voi soittaa tarjouksen perään tiistaina. Soitto tuli tiistaina ja pakollisen lisätinkimisen sekä luovutusajan varmistamisen jälkeen kaupat oli tehty. Luovutus saatiin jo seuraavalle päivälle, hienoa!

Tänään menin sitten töiden jälkeen laitetta noutamaan. En ole ennen ajanut mönkijällä, joten hieman jännitti. Kypärä päähän ja käyttöopastuksen jälkeen baanalle. Kyseisessä Can-Amissa on kaasun hallintaan valittavissa kolme eri herkkyyttä: Work, Normal ja Sport. Kun lähdin ensimmäisestä risteyksestä, ajattelin sen kiihtyvän hurjaa vauhtia! Pysähdyin ensimmäiselle huoltoasemalle täyttämään tankin ja samalla ajattelin ottaa Sport asetuksen päältä pois. Yllätyksekseni kaasun hallinta olikin Sportin sijaan Work-moodissa. Kylläpä hymyilytti! En ole vielä kokeillut Sportia, mutta Normal tuntuu jo ihan hyvältä 🙂

Nyt pääsee!

”Tilusten tutkimista”

Jalka uppoaa lumeen melko syvälle. Autolla ei ole mökille vielä mitään asiaa!

Lumi ei lopu. Päinvastoin, sitä on tullut jopa lisää. Tämä tarkoittaa, että edelleenkään ei ole auton kanssa pääsyä mökin pihaan. Siitä taas seuraa se, ettei seuraavaa hommaa, eli lattian hiontaa ole mahdollista tehdä. Tai olisi muutoin, mutta painavan koneen vienti mökkiin tuntuu jalkapatikassa hankalalta. Tältä osin tuntuu todella tympeältä, kun harvoja vapaapäiviä ei voi käyttää hyödyksi.

Se ei kuitenkaan pilaa kaikkea! Tänään keli on ollut mitä mainioin ja käytimmekin sen tutustumalla mökin ympäristöön. Ei kun kaupasta eväitä matkaan ja kohti Kontua!

Lumi on pehmentynyt lämpimässä säässä ja on suureksi osaksi sohjoista itse pihalla. Siinä on verraten kevyt kävellä ja kiersimmekin tonttia kaikkein eniten tähän mennessä. Varjoisemmissa paikoissa sekä tiellä lumi kantaa vielä aamupäivästä meidät kaikki. Sulaakohan tuo tuosta koskaan? Suuri osa tonttia on hyvin koskematonta ja puissa kasvaa hienosti naavaa. Pääsimme myös ensimmäistä kertaa kalliolle josta aukeaa melkoinen pudotus rantaan mennessä. Tästä saadaan komeat näkymät puita poistamalla! Pojat etsivät jo kuumeisesti paikkaa majalle ja jokunen varteenotettava paikka löytyikin! Luonto järjestää aina jotain uskomatonta, tänään se oli ehdottomasti mutkamänty!

Hauska mutkamänty kasvoi nuotion vieressä.

Talsinnan lomassa tulee nälkä ja siihen löytyy helpotusta nuotiomakkarasta. Nuotio syttyy hienosti kun puut ovat kuivia. Kylläpä on mukavaa kuunnella nuotion huminaa ja linnun laulua! Pojat tahtovat tietysti paistaa omat makkaransa, sehän vain käy! Kylläpä makkara vaan osaa maistua hyvältä, kun sen on paistanut nuotiolla ja sen syö kiireettömästi luonnon helmassa!

Poika oli todella innoissaan kun sai paistaa oman makkaran!

Syömisen jälkeen nuotio vahditaan sammuksiin ja peitellään lumella. Peittäminen ei ole vaikeaa, lunta on reilusti ympärillä. Olisiko tuossa vielä 40 senttiä paksu peite?

Lumipatja on melko paksu myös metsässä.

Pojat päättävät tehdä ”käpykaverit” ja minä menen tutkimaan vielä yhtä tontin kulmaa. Ihmettelen jo matkan päästä pientä tasalakista kumparetta ja päätän mennä lähemmäs. Kun pääsen melkein kumpareen päälle huomaan sen päällä olevan suuren kuopan. Mikä kumma tuo on, mietin. Vielä pari askelta ja tarkoitus valkenee. Kumpare ja kuoppa onkin romahtanut maakellari. Sisäänkäynti on tehty todella näyttäväksi ja kestäväksi. Myös seinissä näyttää olevan käytetty kiviä. Kun mökki on muutoin kuosissaan, täytyy tutustua tähän hieman enemmän. Rouva tahtoisi kellarin, tuosta voisi sen saada aikaan. Minä tahtoisin korsun tai bunkkerin, senkin tuosta voisi tehdä 🙂

Mahtava luontopäivä takana!

”Väliaikaista virtaa hiki hatussa”

Villa Konnusta puuttuu sähköliittymä, kuten kirjoitin aiemmassa julkaisussa. Mökillä on kuitenkin muutamia hommia, joissa sähkö on aivan välttämätön, joten ei kun aggregaattia etsimään. Saamani tiedon mukaan lattianhiontakone on tarvitsemistani laitteista suurin virtasyöppö ja sekin tarvitsee vain noin kaksi kilowattia. Tämä tarkoittaa, etten tarvitse kovin suurta generaattoria. Aluksi ajattelin hankkia salkkumallisen aggregaatin, mutta niiden antoteho tuntui jäävän liian kalliiksi. Harmi, koska sellaiselle olisi voinut olla jatkokäyttöä asuntovaunussamme!

Tutkin nettiä, tutustuin tarjontaan käytetyissä, vuokrattavissa sekä uusissa. Sitten se löytyi, sopivan kokoinen aggregaatti edullisesti! Ja vieläpä täysin yllättävästä paikasta, Hobby Hallista. Heidän tyhjennysmyyntinsä sattui sopivaan aikaan ja Daewoon aggregaatti oli jopa epäilyttävän edullinen! No, otin riskin ja tilasin sen. Koska työmatkani vei seuraavana päivänä Vantaalle, otin toimitustavaksi noudon myymälästä. Kun tilaus oli tehty ja maksettu, minulle tuli viesti, jossa kerrottiin ilmoituksesta tekstiviestillä, kun kone on noudettavissa. En kuitenkaan kiinnittänyt tuhon juurikaan huomiota, tottahan toki kone on myymälässä kaiken aikaa! Kun työpäivä oli kotimatkaa vailla, ei muuta kuin Hobby Halliin jonottamaan noutopisteelle. Hyvin asiakaspalveluhenkinen henkilö otti homman käsittelyynsä, tarkasti tilanteen koneelta ja totesi: ”Ei näytä olevan täällä”. Hänellä oli kuitenkin kova halu minua auttaa ja hän menikin varastoon tarkistamaan juuri saapuneen kuorman. Ei ollut siinäkään. Tyhjennysmyynti on kuulemma lisännyt noutoja niin paljon, ettei kaikkia saada mahtumaan autoon heti. Kerroin, etten ole tulossa Vantaalle ainakaan viikkoon ja hän merkkasi tuon tiedon tilaukselle. Ei muuta kuin nokka kohti kotia! Lahdessa pysähdyin tankkaamaan ja tarkistin puhelimen. Siihen saapunut viesti kertoi aggregaatin olevan noudettavissa 🙂

Tällä viikolla olin sitten seuraavan kerran Vantaalla ja sain noudettua aggregaatin ilman kommelluksia. Vein sen aluksi kotiin, autotalliin, odottamaan parempaa tarvetta. Into vei kuitenkin voiton ja eräänä iltana paketti auki, renkaat, kahvat, ynnä muut irto-osat paikoilleen. Tuo oli kuitenkin virhe. Laatikossa, mistä lienee asti, matkustanut kone oli aika pahan hajuinen. Bensan ja öljyn käry oli käsin kosketeltava ja kone on saatava pois autotallista.

Lunta riittää vielä tiellä, mutta hanki kantaa upeasti!

Kuten olen kirjoittanut, ei mökkitietä ole aurattu koko talvena, eikä lumimassa osoita juurikaan sulamisen merkkejä. Matkaa on se reilu sata metriä, joten tuon painoista konetta en aio edes yrittää kantaa. Nopea kartoitus vaihtoehdoista ja parhaaksi ajatukseksi kohosi hankkia ahkio jonka kyydissä aggregaatin voi hilata mökkitietä pitkin mökin terassille. Kaupoissa kiertely kuitenkin osoitti kaksi asiaa: 1. Tähän aikaan vuodesta ei enää löydy ahkioita. 2. Käryävä kone ei lisää matkustusmukavuutta autossa.

Mitäs sitten keksittäisiin? Kola, siinä ratkaisu. Rouva kolasi viimeksi käydessämme polkua ja kola tuntui melko tukevalta. Auton nokka kohti Kontua jotta koneen saa pois kyydistä. Auto parkkiin tien päähän ja kolaa hakemaan. Hanki kantaa tällä kertaa melko hyvin, ainakin siitä missä on aiemminkin kävelty. Sitten asettelemaan aggregaattia kolaan. Se ei mahdukaan siihen kovin hyvin, vaan toinen rengas jää hankaamaan lunta. Kola uppoaa. Ärsyttää! Hetki henkeä ja tuumaamaan. Kun koneen kääntää toisin päin, ei rengas osu lumeen, mutta kone on todella kiikkerä. Näillä mennään ja lämpimän jumppatuokion jälkeen kone on mökin kuistilla. Hiki tuli taas tällä lyhyellä matkalla!

Siinä se sitten nököttää terassilla odottamassa öljyjä, bensaa sekä kovaa käyttöä!

Kyllä hätä keinot keksii, mutta on tähän oltava parempikin keino!

”Vihdoin jotain rakentavaa”

Eilen oli kevään lämpimin päivä, eikä tänäänkään tunnuta jäävän paljon huonommaksi! Nuorempi poikamme on touhottanut koko viikon mökille menoa ja erityisesti sitä, että vanhempi poika pääsisi mukaan. Myöhäisen aamupalan jälkeen, yhdeksän korvilla, on hyvä aika pakkautua perheen kanssa autoon ja suunnata kohti mökkiä.

Huonosti kiristetty seinä on päässyt pullahtamaan. Suurin siirtymä on 52 millimetriä suorasta linjasta.

Tällä kertaa minulla on selkeä agenda. Mökin pisimmän väliseinän kiristys on jäänyt jossain vaiheessa tekemättä ja se ilmenee pullahtamisena. Kartoitettuani nettiä olen tullut siihen tulokseen, ettei hirsiseinän oikaisemiseen ole mitään kaupallista työkalua, eikä oikein ohjeitakaan. Mietteissäni lähdin korjaamaan ongelmaa ensisijaisesti käsikäyttöisellä hydrauli-sylinterillä, mutta sopivaa ei tuntunut löytyvän. Aikani asiaa pyöriteltyäni se iski, mahdollinen ratkaisu ja vieläpä edullisesti! Kävin läheisestä metalliliikkeestä, Ovet-Karilta, paksuseinämäistä teräsputkea. Palvelu oli kaikkinensa erinomaista, joskin small talk ei ollut kovin runsasta, ja minua palvellut henkilö paitsi sahasi putket oikeaan mittaan, myös kantoi ne valmiiksi autooni. Sitten K-Raudasta sisämittaan sopivat kierretangot, mutterit ja aluslaatat. Siinä kaikki mitä tämä nerokas seinän siirto- ja oikaisutyökaluni tarvitsee.

Työkalu rakentuu melkoisen yksinkertaisista ja edullisista osista. Kaikkinensa hintaa tuli vain muutama kymppi!

Aurinkoisessa säässä autoilu sujuu kuin tanssi. Pojat jaksavat matkan hyvin, kun Paavo Kerosuo lukee taas seuraavaa Risto Räppääjää Storytelistä. Ne ovatkin sopivan lyhyitä kirjoja joihin keskittymistä riittää alusta loppuun. Perille päästyämme odottava näky on juuri se jota odotimmekin. Mökkitien lumikerros on ohentunut, nyt se yltää enää hädin tuskin polveen. Lumi on muuttunut hyvin paljon kävelijäystävällisemmäksi kun se ei edes yritä kantaa, vaan siihen alkaa muodostua polkua. Pojat kirmaavat juoksujalkaa matkaan, rouva ottaa kierretangot ja sahan ja minä otan kaksi kolmen metrin pituista liimapuupalkkia. Palkit ovat kevyitä, mutta silti tuntuu kantamista viisaammalta laittaa niihin parinmetrinliina ja vetää niitä lumen päällä perässä. Matka taittuukin erinomaisesti! Pöllit kopistellaan puhtaaksi lumesta ja sitten takaisin autolle hakemaan putket. Niihin myös liina ympärille ja ei kun takaisin!

Ensimmäiset tulet takassa 🙂
Puut ensiksi oikeaan mittaan seinien korkeuden mukaan!

Kokeen vuoksi on totta kai pakko laittaa takkaan pienet tulet ja sitten aloittaa varsinainen työ! Puut sahaan ihan aluksi seinien mukaiseen mittaan ja toiseen poraan 16mm kuopat, toiseen ruuvaan ruuvit. Sitten laitetaan mutterit ja aluslevyt kierretankoihin ja tangot putkiin. Helppoa ja yksinkertaista! Rouvan suosiollisella avustuksella ensimmäinen ”työkalu” paikoilleen ja loppu hoituukin helposti itse. Millimetri millimetriltä seinä siirtyy kohti oikeaa paikkaa. Aivan huikeaa!

Mutteria avattaessa tanko pitenee ja siirtää seinää milli milliltä. Sormien ja silmien suojaus on tärkeää, jos avain vaikka lipsahtaa!

Ruuvaan muttereita vuoronperään aina vain enemmän auki ja välillä hirsiseinä päästää pienen äänen liikkuessaan. Hirsiseinän oikaisu onnistuu melko kevyesti kiintoavaimesta kääntämällä! Kuinka tyydyttävää onkaan tehdä jotain josta työn vaikutuksen näkee heti! Kun tarkastan seinän kiristystangon ja mutterin huomaan, että mutteri on nylppääntynyt. Osasyynä varmasti on se, että mutterin ja hirren välissä ei ole aluslevyä. Jätänkin seinän siirto- ja oikaisutyökalun paikoilleen ja tuon seuraavan kerran tullessani uuden aluslevyn ja mutterin.

Työkalu työssään. Kun hirsiseinä oli suoristunut, jätin tangot paikoilleen ja kiristän seinän seuraavalla kerralla.

Lähtiessäni huomaan, että myös rakas vaimoni on halunnut tehdä jotain näkyvää. Hän on ottanut kolalla raskasta sohjoa polun kohdalta pois ainakin viidenkymmenenmetrin matkalta. Tämä helpottaa lähtöä ja seuraavaa tulemista entisestään! Kun aurinko jatkaa vielä porottamistaan samaan malliin, on pian mahdollista päästä mökille myös autolla.

On tämä kyllä mukavaa!

”Kesäpaikka tutuksi”

Kaunis pilvisen harmaa, joskin kovin tuulinen, sää jatkuu. Se on hyvä, sillä viimeyön pakkasten ansiosta hanki kantaa minua erinomaisesti. Toisin oli eilen, kun päivä oli jo lämmittänyt lumen sohjoksi. Illalla mökille tulo oli aikamoista tetsaamista, mukana oli repussa hieman tarvikkeita ja 40 litran säkki pilkkeitä. Kunhan autolla pääsee tontille, niin mökki täytyy lämmittää ja aloittaa hommat.

Eilen upotti kovasti. Tänään hanki kantoi hyvin minutkin!

Olen jutellut monen paikallisen auramiehen kanssa, mutta kukaan ei ole vielä lupautunut tulemaan puhdistamaan mökkitietä. Joku epäili, ettei hänen kalustonsa jaksa puhdistaa koko talven lumia, toinen kertoi sen tulevan niin kalliiksi, ettei kannata ja yhdellä oli kalusto muissa töissä. Erityisesti ihmettelin tuon hinnan myyjää. En kertonut mitään budjettia, vaan kerroin haluavani mökkitien auki. Tuossa olisi ollut mahdollisuus vaikka pyytää hieman enemmän, ”otetaan kaupunkilaiselta rahat pois” mentaliteetillä.

Menimme lähes koko perheen voimin ihmettelemään uutta kesäpaikkaa, lapsemme eivät hankinnasta tienneet etukäteen mitään. Vanhempi poika on kovassa kuumeessa, joten hänen täytyi jäädä kotiin. Nuorempi poika innostui mökistä todella kovasti ja sisälle päästyä hän ihmetteli ”reikää katossa”. Tarkemman tutkimuksen jälkeen reikä osoittautui parveksi, josta tulee hänen ja hänen veljensä oma soppi. Aluksi kiipeäminen tuntui melkoisen pelottavalta, mutta parin kokeilun jälkeen poikaa ei meinannut saada pois koko parvelta! Ulkoakin piti päästä vielä sisälle ja kiipeämään parvelle.

Nuorempi poika löysi komean jääpuikon. Hän tykästyi paikkaan muutoinkin todella kovasti!

Tonttia tutkittiin ensimmäistä kertaa hieman tarkemmin. Kiipesin eilen mökin ja rannan välissä olevalle harjulle, mutta tänään menimme pojan kanssa rantaan asti. Harjun päältä aukeaakin komeat näkymät ja ranta on aika paljon olettamaani alempana. Ei haittaa, päinvastoin! Harjun päällä on erinomainen paikka vaikka grillikatokselle ja muulle oleskelualueelle. Ranta avautuu itään ja lumi ei ollut sulanut niin paljoa. Tämä tietysti johti siihen, ettei hanki kantanut minua ollenkaan. Kunnon ylämäkiaskelkyykkytreeni tuli siis tehtyä! Rouva kierteli tonttia todella tarkoin, kasvimaalle pitää kuulemma löytää optimaalinen paikka. Pari varteenotettavaa paikkaa ilmeisesti löytyikin länsiauringon puolelta.

Harjun päältä aukeavat komeat näkymät rantaan. Puita on toki harvennettava kunhan mökki on muutoin valmis.

Tien kun saa auki, niin pääsee tuomaan aggregaatin ja työkaluja. Ensimmäisenä taidan purkaa vanhan keittiön sekä hioa ja käsitellä lattian.

Kevättä odotellessa!

”Homma ja kiinteistö hallussa”

Voi tätä odottamisen tuskaa! Kiinteistö on maksettu ja nyt pitää odottaa vielä kolme viikkoa. Ei ole ihan helpoksi tehty tätä mökin hankintaa ulosottovirastolta. Tekisi mieli kysyä välittäjältä tarkempi aika kaupan lainvoimaisuuden voimaantulolle, mutta en halua olla häneen yhteydessä. Pyörittelen mielessäni ajatuksia, oliko kyseessä osaamattomuus vai tahallinen harhaan johtaminen kauppaa tehdessä. En kuitenkaan halua tätä häneltä kysyä, saattaisin pahoittaa hänen mielensä aivan suotta. Todennäköisesti kyseessä oli erehdys ja osaamattomuus.. Olisi hän silti voinut tarjota jotain hyvitystä turhasta odottamisesta.

En kestä enää epätietoisuutta ja päätän soittaa ulosottovirastoon. Lyhyen jonotuksen jälkeen vaihde vastaa ja asiani esitettyäni minut yhdistetään oikealle henkilölle. Hän on juuri tullut lomalta ja tarkistaa maksun tilan. ”Kyllä täällä näkyy koko kauppasumma.” Kerron, että minua harmittaa vietävästi odottaminen, varsinkin, kun päätöksen teon vaiheilla luulin asioiden sujuvan nopeasti ja mutkattomasti. Saamme aikaan hyvän keskustelun velallisen oikeuksista sekä Suomen tasavertaisuuden hyvistä puolista. En voi olla eri mieltä, kyllä oikeusvaltiossa on hyvä elää, enkä haluaisikaan rajoittaa kenenkään oikeutta vaatia oikaisua. Sitten se tulee, uusi tieto joka täyttää minut hyvänolontunteella. ”Sinä olet maksanut kiinteistön, joten hallintaoikeus on sinulla.” Kihlakunnanvouti lupaa ottaa kopin tilanteesta ja selvittää kohteen aiemman omistajan näkemyksen irtaimiston tilasta kiinteistössä ja palata minulle vielä tänään. Jos irtaimistoa ei ole, voin hakea avaimet, ym heti välittäjältä.

Kuluu kaikkinensa alle kaksi tunti jonka aikana moni ärsyttänyt asia ratkeaa: Välittäjältä tulee sähköposti (tämä lienee nykyaikainen tapa hoitaa kiinteistökauppoja) jossa hän kertoo ulosottoviraston olleen häneen yhteydessä ja että avaimet ovat hänellä toimistossa. Vouti on minuun yhteydessä ja kertoo, että velallinen on luovuttanut kaikki kiinteistössä sijaitsevan irtaimen uudelle omistajalle. Pihalla on kuulemma myös peräkärry. Sekä olen saanut haltuuni mökin avaimet sekä kaikki asiakirjat. Kauppakirja tulee myöhemmin, kun lainvoimaisuus on astunut voimaan.

Pitkä odotus on päättynyt. Aivan huikea fiilis!

”Lisää käänteitä ja viivästyksiä”

Annen sekä Danske Bankin nopean ja asiakaslähtöisen toiminnan ansiosta mökki on saatu kokonaisuudessaan maksettua alle viikossa tiedon saannista, hienoa! Määräaika valitukselle päättyy maanantaina, jolloin omistusoikeus siirtyy minulle ja pääsen vihdoin aloittamaan mökin remontoinnin tai loppuun saattamisen. On perjantai ja työkiireet ovat jo poissa mielestä. Tutustun innoissani jo tarvittaviin hankintoihin sekä kartoitan alueen työmiehiä niihin vaiheisiin, jotka vaativat luvan tai sertifikaatin. Asioita jouduttaakseni laitan välittäjälle kysymyksen maanantain menettelytavoista. Mitä tapahtuu, kun valitusaika päättyy? Saanko avaimet, ym jo maanantaina, vai jääkö se tiistaille?

Vastaus tulee lauantaina: ”Valitettavasti olen ehkä viestinyt asian väärin. Valitusaika alkaa siitä päivästä, kun maksu näkyy ulosottoviraston tilillä.” Siis mitä nyt taas!?!? Kuten kerroin jo aiemmassa julkaisussani, olen hieman huono odottaja. Nyt aiemmin yllätyksenä tullut kolmen viikon odotusaika onkin kaikkinensa ollut ihan turhaa aikaa ja odotus alkaakin alusta! Tekeekö kyseinen välittäjä tämän tahallaan? Onko tässä ollut tarkoitus johtaa minua harhaan hankinnan osalta?

Kerron välittäjälle tämän vastaamalla sähköpostiin, jossa hän kertoi odotusajan alkavan alusta. Hän ei vastaa viestiin ja niin alkaa viikonloppu hieman liian odottavissa tunnelmissa.

Mitähän vielä seuraa?

”Olethan jo maksanut?”

On maanantai 11.3. ja mielenkiintoinen viikko edessä töiden puolesta. Onneksi, koska valitusaikaa on jäljellä tasan viikko ja jännitys kaupan onnistumisesta on kasvanut valtavaksi. Istun Haaga-Helian aulassa odottaen Best Seller – kilpailun karsintojen alkua. Minut on kutsuttu tapahtumaan tuomaroimaan suorituksia. Näprään ajan kuluksi kännykkää, luen uutisia sekä somepäivityksiä kunnes löydän tieni sähköposteihin. Sähköpostit on säädetty niin, etteivät ne kerro uusista viesteistä ennen kun sovelluksen avaa. Sähköpostissa kun harvoin on mitään todella kiireellistä ja näin ei synny tarvetta lukea viestejä esim autoillessa. Henkilökohtaiseen postiin onkin näköjään tullut uusi viesti ja se näyttää olevan kiinteistövälittäjältä. Syke nousee välittömästi, onkohan kaupasta tullut valitus?

Paniikki! Välittäjän viesti on ytimekäs ja sisältö on suunnilleen seuraava. ”Moro. Oletko jo maksanut kauppasumman? Saatoin viestiä hieman epäselvästi, mutta se olisi tullut maksaa heti tarjouksen hyväksymisen jälkeen.” Siis mitä ihmettä?! Olen suunnitellut kaiken niin, että tulevalla viikolla kaupat voidaan tehdä sekä maksaa. Olen työmatkalla seuraavat kaksi päivää ja virka-ajat hyvin tiukasti kiinni ennalta sovituissa tapaamisissa. Miten tämä nyt onnistuu hoitaa kuntoon? Kariutuuko tämä koko hanke tähän?

Nopea viesti Danske Bankiin Annelle jotta peliä ei menetettäisi. Anne on vauhdikas ja tarttuu toimeen heti. Hän ottaa yhteyttä myyjätahoon ja alkaa valmistella asioita viikkoa sovittua aikaisemmin. Hieno homma! Minulle välittyy sellainen kuva, että olen Danskelle tärkeä asiakas ja Anne haluaa tehdä kaikkensa minua auttaakseen. Muutamaa viestiä myöhemmin olen taas hyvillä mielin. Seuraavana päivänä Anne pyytää kopiota henkkarista ja minä nappaan kuvan passista. Vastaus tulee välittömästi ”Oletko huomannut, että passisi on mennyt vanhaksi toissapäivänä?” Tämäkin vielä! Ei muuta kuin passikuviin KuvaMattiin. Kuvan saa sähköisenä heti, sitten vain Poliisin nettisivuille lomaketta täyttämään ja passia tilaamaan. Olipa helppoa ja nopeaa! Kaksi mukavaa positiivista kokemusta peräkkäin!

Eiköhän tämä tästä, valitusaikakin on pian mennyt!

”Maaseudun sähköisen sähäkkä asiakaspalvelu”

Koska mökkikiinteistö on otettu ulosottoviraston haltuun, on siitä purettu sähköliittymä pois. Paikkakunnan verkkoyhtiö on Järvi-Suomen Energia ja heidän nettisivuiltaan löytyy tietoa liittymän hankinnasta. Sieltä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, miten hinnoittelu tällaisessa tapauksessa menee. Sen sijaan sieltä löytyy puhelinnumero myyntiin sekä tarjouspyyntölomake. Asiani ei ole päivän päälle, joten laitan pyynnön lomakkeella menemään. Silloin oli 22.2. Aiemmin kerroin, että olen huono odottamaan, joten vajaan viikon jälkeen, 28.2. soitin heille perään. Pitkän jonotuksen jälkeen puheluuni vastasi neito joka kertoi, ettei myyjiä ole paikalla, vaan he ovat koulutuksessa iltapäivään saakka. Jätin hänen kehotuksestaan soittopyynnön ja painotin lomavastaajaani ja sitä, että odotan kiinteistötunnuksen kanssa takaisinsoittoa. Iltapäivä tuli ja meni, mutta soittoa ei. Uusi yritys seuraavana maanantaina 4.3. Nyt jonotus ei kestänyt kauaa, mutta tilanne oli sama. Ystävällinen neito vastasi, ettei myyjiä ole juuri nyt tavoitettavissa. Uusi soittopyyntö kehiin ja odottamaan! Seuraavana päivänä se sitten tuli, puhelu sähköliittymämyyjältä! Puhelu meni hienosti, myyjä oli tutustunut kiinteistöön sekä muuntamon sijaintiin. Hän kertoi, että hinta on se, mitä nettisivuilla lukee. Hän ei ollut tietoinen, että kohteessa on ollut sähköliittymä, mutta sillä ei ollut vaikutusta hintaan. Uusi kaapeli kaivetaan maahan joka tapauksessa. No, olin osannut tähän hintaan varautua, joten se ei ollut suuri yllätys. Sen sijaan toimitusaika oli! Tilatessani liittymän nyt, toimitus olisi kesäkuun loppuun mennessä. ”On aika paljon kiireitä” myyjä kertoi. Jäin pohtimaan, miksi ihmeessä minä odotin noin kauan. Nuo samat asiat minulle olisi voinut kertoa se neito joka vastasi puhelimeen kahdesti. Jos näin olisi ollut, olisi asiakaskokemukseni aivan eri tasolla.

Mitä vaihtoehtoja minulla on? Jos haluan mökin olevan ympärivuotisessa käytössä, ei juuri mitään. Liittymään en voi hankkia mistään muualta. Jos voisin, en edes harkitsisi Järvi-Suomen Energiaa tämän kokemuksen perusteella.

Pohdittuani aihetta tovin, lähetin tiedustelun Akku-Ässä Oy:lle aurinkosähköjärjestelmästä. Investointina se olisi hieman suurempi, mutta tuntuu varteenotettavalta vaihtoehdolta. Jään innolla odottamaan heidän yhteydenottoaan asian tiimoilta!

”Tämän minä haluan”

Niin kuin kaikki ostopäätökset tämäkin syntyi tunteesta. Jo ennen katselmusta minulla oli valtava halu tehdä tarjous mökistä ja hankkia oma rauhan tyyssija. Vaimoni tutustuin kohteeseen myös ja hän oli hyvin myötämielinen. Käydessäni paikanpäällä tunne vain vahvistui ja tahdoin saada kiinteistön mahdollisimman nopeasti haltuuni. Tunnetta vahvistettiin vielä tutustumalla sijaintiin vielä koko perheen voimin. Tunnistan itsessäni heikkouden odottamisen suhteen, soisin kaiken tapahtuvan sujuvasti ja virtaviivaisesti, mielellään välittömästi. Katselmuksen jälkeen yksi tärkeimmistä kysymyksistä olikin se, kuinka nopeasti kaupat voitaisiin tehdä ja omistusoikeus siirtyä tarjouksen hyväksymisen jälkeen. OP-Kodin kiinteistövälittäjä kertoi, että tämä voisi hoitua todella nopeastikin. Täydellistä! Tässä vaiheessa mikään ei vielä ole päässyt sotkemaan tunnetta ja aiheuttamaan ”ostokrapulaa”.

MUTTA

Tein tarjouksen kuten aina tämän asti, ilman sen kummempia lomakkeita. Myyntipäätöksen kohteesta tekee kuitenkin joku muu kuin omistaja, ulosottovirasto, joten tarjouslomake on täytettävä. Tämä viivästytti tarjouksen jättämistä päivällä. Käytännössä se siirsi tarjouksen viimeisen voimassaolon sunnuntailta maanantaille ja päätöksen siis viikonlopun yli. No tästä selvittiin kynsiä purren jotenkuten! Tuli maanantai ja välittäjästä ei kuulunut mitään. Olin lomalla ja ajattelin, että lomavastaaja puhelimessa voi olla hankaloittava tekijä. Laitoin välittäjälle viestin jossa muistutin tarjouksen viimeisestä voimassaolosta ja kehotin soittamaan myyjälle perään. Melko heti tulikin vastaus joka kertoi ilouutisen, tarjous hyväksyttiin.

MUTTA 2

Kun myyntipäätöksen tekee ulosottovirasto, on päätöksenteon jälkeen kolmen viikon valitusaika, jonka jälkeen kauppa voidaan tehdä. Siis mitä?! Kaupanhan piti onnistua nopeasti! Nyt joudun odottamaan kolme viikkoa ilman, että voin tehdä mitään asian eteen. Olin ajatellut, että mökin loppuun saattamisen voisi aloittaa lomalla ja ainakin tarvittavat hankinnat olisi parempi tehdä silloin kun on hyvin aikaa. Sen sijaan luvassa on kolme viikkoa odottelua ja koko hankinta voi vielä kariutua valitukseen.

Olikohan tämä sittenkään hyvä idea..?